Barcelona   Kaupunkiloma, Rantaloma

Päivä 1:

Kello herätti sunnuntai-maanantai välisenä yönä kello 02?. Isä oli tulossa hakemaan minua, Lauraa ja Hannaa Helsinki-Vantaalle tunnin päästä. Päätin kuitenkin jatkaa vielä unia puolisen tuntia, joten lähdöstä tuli kiireellinen. Viimeiset kamat rinkkaan ja äkkiä alas ja sitten päästiin matkaan. Kentällä oltiin kyllä vähän turhan ajoissa, hiukan neljän jälkeen, mutta tykkään itse tunnelmasta lentokentillä joten odottelu ei haitannut. Lentokentällä join pari lonkeroa riistoihinnoin lentopelkoon ja kone lähti ilmoihin vartin myöhässä, n. 06?.

Lentomatka meni todella hyvin, nousussa pitelin käsiä korvilla ja päätä polvien välissä kun pelotti niin pirusti, mutta parin juodun pienen punaviinipullollisen jälkeen helpotti kummasti eikä oikeastaan enää edes pelottanut. Tykkäsin muutenkin koneesta paljon, oli niin uuden ja pramean näköinen vaikka ahdas olikin. Lentoemännätkin olivat todella ystävällisiä ja jaksoivat hymyillä vaikka yölento BCN-HEL olikin jo takana. Yhdeksän jälkeen paikallista aikaa laskeuduttiin viimein Barcelonaan.

Lentokentältä otettiin lentokenttäbussi, maksoi 3,90e, Placa Catalunyalle. Matka kesti vajaa puoli tuntia. Sillon oli jo todella hyvät fiilikset; ihanan näköinen paikka! Placa Catalunyalta lähdettiin kävelemään Ramblasia merelle päin, hostellimme Alberque Arco oli yhdellä Ramblasin sivukadun sivukadulla n. 100 metrin päässä Ramblasilta. Saatiin heti sängyt meidän 16-hengen dormista, heitettiin rinkat sinne ja lähdettiin etsimään jotain pikkupurtavaa. Oltiin kyllä kaikki ihan poikki viime yön univelasta sekä pienestä laskuhumalasta. Joka tapauksessa lähdettiin katsomaan tämä kuuluisa Mare Magnum -ostoskeskus, mikä ei tosiaan ollut mikään kummoinen. Matkalla sinne todistin myös huumekaupan. Hannan porukat oli kertonut, että kannattaa käydä l'Aquariumissa, joten päätettiin maksaa se 15,50 euron riistohinta sisänpääsystä. Ei kyllä kannata! Olihan siellä pari pingviiniä ja haikalaa ja miljoona muuta pikkukalaa, mutta tosi suppea. Vitutti, että oltiin se summa maksettu.

Tämän jälkeen suunnistettiin metrolla Casa Milaan. Aikas erikoinen rakennus täytyy sanoa, ja todella hieno. Maksettiin sitten sinnekin sisään, eikä siellä muuta nähtävää oikein ollut paitsi se kattotasanne. Sai kyllä tosi hienoja kuvia! Eipä ole toista vastaavaa paikkaa vastaan tullut. Ja kyllä siellä riitti turisteja meidänkin lisäksemme.

Sitten nukkumaan hostellille tunniksi. Joku Uusi-Seelantilainen häiskä kyseli mistä ollaan ja mitä kieltä puhutaan ja kertoi eilen tavanneensa äijän, joka luuli että Uusi-Seelanti on Ruotsin vieressä.

Tunnin unet riittikin ihan hyvin ja oli jo hiukan pirteämpi olo. Kello oli jotain kahdeksan paikkeilla siinä vaiheessa ja mentiin syömään Italialaiseen ravintolaan. Olipa ihanaa syödä kunnon piZZa taas pitkästä aikaa. Käytiin kaupassa hakemassa jotain juomista, tarkoituksena eka hieman aloitella ja sitten käydä jossain pubissa. Pikkukaupausta löydettiin litran Don Simon -viinipönikät 1,15e. Ajattelin, että toivottavasti kestää juoda, mutta ihmee hyvää se oli! Sataman liepeille kadun varrelle istahdettiin ja lipitettiin viiniä johonkin puoleen yöhön asti kunnes uni painoi liikaa ja lähdettiin nukkumaan. Yö nukuttiin muuten hyvin, mutta dormissa oli perkeleen Jenkkilikka joka kuorsasi pahemmin kuin yhdenkään miehen olen ikinä kuullut kuorsaavan! Se oli tosi järkyttävän kuulosta. Kyllä kaipasin korvatulppia..

Päivä 2:

Heräiltiin sitten aamulla siihen kuorsaukseen taas. Hostellin aamupalalle, pikkutoasteja ja muroja ja kahvia. Ajateltiin tämä päivä pyhittää rantaelämälle turhan kiireilyn ja paikasta toiseen juoksemisen sijaan. Joten biksut ja pyyhkeet ja aurinkorasvat kasiin ja kaupan kautta hakemaan vähän suolakeksejä ja niitä viinipöniköitä mukaan. Käppäiltiin Barcelonetan rantaan ja oltiin siellä jo puoliltapäivin. Aika hyvin oli tilaa ja maksettiin sitten 5 euroa rantatuoleista. Mulla on yleensä joka kesän alkuun tapana palaa ja sitten jossain vaiheessa se muuttuu rusketukseksi, jos muuttuu. Olin siis helvetin fiksu ja ajattelin laittaa vain hiukan rasvaa, jonka suojakerroin on 6.

Minä ja Laura käytiin uimassa ja otettiin arskaa ja pelattiin korttia.. niin ja juotiin sitä viiniä. Pikkuhiprakassa oli sitten todella hyvä idea ottaa hennatatska, hieronta ja ostaa huivikin niiltä kauppiailta. Jepjep. Yli kuusi tuntia me siellä viihdyttiin ja voi kyllä oli hauskaa. Oltiin kaikki pienessä humalassa kun lähdettiin pois, syötiin jotain siinä rannan baarissa.

Mentiin hostellille suihkuun ja vaatteiden vaihtoon ajatuksena sitten tänä iltana selvitä johonkin pubiin istuskelemaan. Ja matkalla hostellille bongattiin joku kivannäköinen kuppila siinä lähellä ja sinne sitten suuntasimme. Lauralle tuli huono olo, joten hän lähti nukkumaan siinä puolen yön aikaan. Mä ja Hanna jatkettiin vielä yhdelle Ramblasin terassille (ei edes ollut hirveän kallis) ja siitä vielä johonkin baariin. Siellä juteltiin parin Jenkkitytsän kanssa ja puoli kahden aikaan suunnattiin takas hostellille. Kuorsaaja oli onneksi vaihtanut huonetta.

Päivä 3:

Ai että kun oli herkku olo kun aamulla aukaisi silmät.. "Enks mä vois nukkuu viel ihan hetken, viis minsaa..?" Kummasti vaan suihku piristi, paitsi että paikat ihan paskana palamisesta. Selkään sattui ja pyllyyn ihan hirveesti. (Kotona löysin alaselästä sellaisen 1cm x 5cm kokoisen pahan näköisen palaneen alueen, ihan kuin sytkällä olisi poltettu. Onneksi en nähnyt sitä tuolla.) Mutta ei auta itku markkinoilla, mentiin vetää krapulamätöt Mäkkiin ja siitä taas käveltiin Barcelonetan rantaan, josta otettiin köysirata Montjüic-vuorelle. Se oli hieno ja etenkin pelottava kokemus, en uskaltanut liikahtaakaan siellä kopissa, muutaman kuvan sain räpsittyä.

Köysirata jätti meidät vuoren alaosaan, josta käveltiin ylös. Matkan varrella nähtiin kaikennäköistä, muun muassa Olympiastadion. Ilma oli ihana, +31 astetta. Niin se oli ollut kyllä muinakin päivinä, ei ainakaan kylmyydestä voi valittaa. Ja mies tekstaili, että Suomessa sataa, hahaa. Aikamme hengailtiin ja käveltiin vuorella (koko paikka oli todella upea, ihanaa kasvillisuutta) ja sitte lähdettiinkin etsimään tietä alas ja kohti metroasemaa.

Metrolla hurautettiin sitten Sagrada Familian kirkolle. Olihan se kyllä pytinki, suurempi kuin kuvista uskoisi ja täynnä pieniä yksityiskohtia. Nostokurjet vaan vähän rumensivat.. Ei menty sisälle, rahat oli jo aika lopussa ja oltiin kuultu, että eipä se ole kummoinenkaan sisältä. Äkkiä sekin oli sitten katsastettu ja ajateltiin kävellä Encantsin metroaseman vieressä olevalle kirppikselle. Tai siis kirppis siellä piti olla, mutta ko. osoite näytti enemmänkin joltain romukaupalta. Siitä sitten kävellen eteenpäin Placa de Gloriekselle ja sieltä metrolla taas Ramblasille ja hostelliin.

Oltiin ennen reissua päätetty, että koska Barcelona kuuluu Euroopan bilekaupunkeihin, täytyy joku klubi siellä tsekata. Hostellilla siis vaihdettiin vaatteita ja mentiin johonkin somaan irkkupubiin kaljalle. Olokin oli parantunut. Sitten käytiin syömässä vähän (maailman pahinta läskimössöluulihaa ) ja lähdettiin klubia etsimään. Huonekaverit hostellissa olivat kehuneet sellaista kuin Jamboree Placa Reialilla, joten sinne siis. 9 euroa sisään ja bilettämään. En tykkää yhtään mistään housesta tai technosta, mutta täällä soi oikeasti hyvä musiikki! Hanna lähti jo hetken päästä takaisin hostellille, mutta me Lauran kanssa biletettiin aamuviiteen saakka, enkä edes juonut kuin kaksi kaljaa. Oli ihan loistava fiilis ja upeeta porukkaa, tollanen paikka Riihimäkeenkin! Sitten aamusta käveltiin Lauran kanssa hostellille ja mä vähän ruokin mun koiran Retun namuilla jotain kulkukoiraa, niitä oli jäänyt laukun taskuun.

Päivä 4:

Tänään piti sitten lähteä ensiksi Park Güellille ja loppupäiväksi vielä biitsille. Check out oli kello 12 ja kyllä väsytti! Lento lähti 00:45, joten rinkat piti voida jättää hostellille. Muuten toi hostelli oli tosi loistava, jossa sai siis myös rauhassa nukuttua, mutta tiskin takana äijä päätti sanoa meille että no kän duu, huone on täynnä eikä millään mahdu kolmea rinkkaa! Mä en pystynyt edes laittaa sitä selkään, niin kipeä se ja olkapäät olivat palamisesta. Mutta eipä siinä muu auttanut kuin lähteä kaduille talsimaan rinkkaa raahaten.

Päätettiin skipata Park Güell, onpahan seuraavaksi kerraksi jotain nähtävää. Otti päähän, koska sen näkemistä olin odottanut eniten. Jouduin melkeinpä raahaamaan rinkkaa perässä, tai sitten pitää sitä selässä niin, ettei se osunut selkään. Oli hauskaa.. Kierreltiin sitten Ramblasia, sitä ei oltu vielä niin paljon katseltu, käytiin kahvilla ja ostin vähän tuliasia. Tämän jälkeen lähdettiin jo lentokentälle, koska edelleen pidän siitä fiiliksestä enkä tosiaan halunnut enää raahaa sitä rinkkaa.

Placa Catalunyalta taas dösä lentokentälle ja koneita bongaamaan. Niin ja taisinpa mä juodan muutaman kaljankin ihan vaan lentopelkoa lievittääkseni. Oikeestaan päivä kului todella nopeasti kentälläkin, tai vasta joskus viiden aikaanhan me sinne mentiin. Ja hauskaa oli, mitä nyt väsytti niin maan perkeleesti.

Lento lähti ajallaan ja en saanut millään nukuttua aluksi, kauheeta turbulenssia jotain puolet ajasta. Meinas järki lähtee. Onneksi loppumatkasta sitten jonkun aikaa nukkuikin, ennenkuin laskeuduttiin Helsinki-Vantaalle. Paljon jäi näkemättä ja kokematta, tykästyin kyllä todella paljon kaupunkiin! Kyllähän siellä väkeä riitti, melkein kuin Venetsiassa, mutta eipä se mua suuremmin haitannut. Uudestaan on päästävä, toivottavasti Clickair jatkaa halpoja lentojaan.

EDIT: Harmittavaa kyllä, Clickairin tämä reitti lakkautettiin.