Kanchanaburi ja Bangkok, Thaimaa   Kaupunkiloma

Matkan määränpää oli siis Kanchanaburi. Ei aluksi puhutellut, mutta otettuani LP:n kauniiseen käteen, niin selvisi että kyseisellä kaupungillahan on jopa historiallista taustaa. Kaupungin halki virtaa Kwai-joki, ja kyllä, joen yli menee juuri se kuuluisa Kwai-joen silta. Johtuen tästä kaupungissa oli rakennettu runsaasti nähtävyyksiä liittyen ”kuoleman rautatien” rakentamiseen, japanilaisten voittokulkuun Kaakkois-Aasiassa ja yleensäkin toiseen maailmansotaan.


City gate of Kanchanaburi.

Ja nyt kaikki jotka historiasta jotain tietävät pohtivat onko siltaa enää olemassa. Ei, alkuperäistä sotavankien ja muiden ”vapaaehtoisten” rakentamaa siltaa ei ole enää jäljellä. Se on tuhottu moneen otteeseen. Tilalla komeilee Indonesiasta tuotu kopio sota aikana rakennetusta sillasta.


River Kwae Bridge.

Ja kaikki joilta historian tunnit ovat jääneet väliin, kuten minulta, niin tässä suppea kertaus. Thaimaa-Burma (Myanmar) rautatie rakennettiin toisen maailmansodan aikana japanilaisten toimesta. Britit olivat aikoinaan suunnitelleet rautatien rakentamista, mutta luopuivat hankkeesta sen työläyden (vaatii runsaasti työvoimaa, vaikeat olosuhteet sadekaudella jne.) takia. Japsi insinöörit suosittelivat radan rakentamista viiden vuoden aikana, mutta sota painoi päälle, ja japsien sotahallinto katsoi hyötyvänsä rautatien rakentamisesta nopeammalla aikataululla. Niinpä noin 30 000 sotavankia ja 200 000 paikallista roudattiin keskelle viidakkoa rakentamaan rautatietä. Rautatie valmistui puolen vuoden urakan jälkeen 25.12.1943. 16 000 sotavankia ja 100 000 paikallista kuoli huonojen olosuhteiden (vähän ruokaa, ei lääkkeitä jne.) takia.
Ja blondin päähänkö ei muka jää mitään muistiin!

Muita sotaan liittyviä nähtävyyksiä kaupungissa on liittoutuneiden sotilaiden hautasmaa . Alunperin viidakkoon haudattuja rautatien rakennuksen yhteydessä kuolleita sotilaita on siirretty tälle hautausmaalle (Thaimaan lahja liittoutuneille). Hautausmaan vieressä on rautatien historiasta kattavasti kertova Thailand- Burma Railway Centre "Death Railway Museum". Museo valaisee Japanin osuutta toisessa maailman sodassa, sekä rautatien suunnittelua, rakentamista, käyttöä ja tuhoa. Toisella puolen liittoutuneiden hautasmaata on kaunis kiinalaisten hautausmaa.


War cemetary.

Thailand-Burma Railway Centre.

Chinese cemetary.

Pienempi ja enemmän sotavankien oloihin ja kohtaloihin keskittyvä näyttely löytyy kaupungin toiselta laidalta. JEATH (Japan, England, Australia & America, Thailand, Holland tai DEATH) War Museum on munkkien ylläpitämä valokuvanäyttely sotavankien elämästä. Täällä saa taas herkutella kidutus- ja sairaskuvilla.


JEATH War Museum.

Vaikka Kanchanaburilla on historiansa takia vankka jalansija Thaimaan turistinähtävyyksien joukossa, ei se kuitenkaan onnistu tarjoamaan turistille museoita lukuunottamatta juurikaan muuta ajanvietettä. Thaimaan rantakohteiden upeat allasalueet, cocktail-baarit ja kauppakeskukset loistavat poissaolollaan. Tilalla on käytönpuutteesta rappeutuneita uima-altaita, ravintoloita joiden listoilta puolta juomista ja ruuista ”ei ole” ja pieniä katukojuja jotka eivät myy kenkiä/vaatteita lämsimaalaisille.

 
Street life.

Onneksi thaimaalainen ruoka on hyvää katukeittiöstäkin syötynä, ja hotellin allasalueen saa heräteltyä henkiin ”oma pullo mukaan” periaatteella. Kaiken kaikkiaan visiitti Kanchanaburissa oli mukava irtiotto Shanghain arjesta. Pieni kaupunki jonka nähtävyydet käy helposti läpi jalan yhden päivän aikana.